Veera Kaleva & Siiri Simpanen
Turvapaikkapuhuttelu: Kaksi kertomusta turvapaikkapuhuttelusta

Lakimuutokset sekä Maahanmuuttoviraston kiristyneet tulkintalinjat ovat heikentäneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja korostaneet vapaaehtoisverkostojen merkitystä. Esimerkkinä heikentyneestä turvapaikkamenettelystä toimivat puhuttelut, joihin oikeusavun kaventaminen on vaikuttanut merkittävästi. Näiden ongelmien esiintuomiseksi syntyi Turvapaikkapuhuttelu -sarjakuva.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikennettiin vuonna 2016 useilla peräkkäisillä lakimuutoksilla, joilla muun muassa vaikeutettiin oikeusavun saantia turvapaikan hakuvaiheessa, lyhennettiin valitusaikoja ja pienennettiin asianajajille maksettavia palkkioita. Kavennukset oikeusapuun ja poikkeukselliset ruuhkat maahanmuuttovirastossa ovat vaikuttaneet merkittävästi esimerkiksi turvapaikkapuhutteluihin ja niiden laatuun. Puhuttelu on turvapaikkamenettelyn tärkeimpiä vaiheita, silti moni ei pysty kertomaan puhuttelussa kaikkea oleellista. Usein turvapaikanhakijat eivät tunne suomalaista viranomaismenettelyä, oikeuksiaan tai seikkoja, joiden perusteella heidän kertomaansa arvioidaan.

Turvapaikkapäätökset perustuvat merkittäviltä osin hakijan puhuttelussa esittämän kertomuksen uskottavuuden arviointiin. Koska turvapaikkapuhuttelu toimii päätöksenteon perustana, hakijan tulisi puhuttelussa esittää kaikki henkilökohtaiset perusteet ja todisteet suojelun tarpeelle. Tutkimuksissa ja Migrin sisäisessä selvityksessä on kuitenkin todettu, että puhuttelutilanteisiin liittyy selkeitä hakijoiden ja puhuttelijan välisiä tiedollisia ristiriitoja sekä kielellisiä ja hakijan traumataustaan liittyviä vaikeuksia.

Virallisen avun puutteen ja oikeusturvan heikkenemisen myötä vapaaehtoisten tukijoiden sekä suomalaisten ja siirtolaisten epävirallisten verkostojen merkitys on korostunut kamppailussa siirtolaisten perus- ja ihmisoikeuksien puolesta. Turvapaikanhakijoilla ei usein ole ymmärrystä suomalaisesta järjestelmästä tai tietoa omista oikeuksistaan. Heidän kokonaistilannettaan ei myöskään yleensä arvioi kukaan, sillä viralliset tahot ovat vastuussa prosessin eri vaiheista. Vapaaehtoisten apu on siis ollut tarpeen kokonaistilanteen kartoittamiseksi.

Turvapaikkaprosessissa vapaaehtoiset muun muassa auttavat etsimään luotettavia lakimiehiä, tukevat oikeudellisten avustajien työtä, auttavat viranomaisten kanssa asioimisessa, toimivat tukihenkilöinä tapaamisissa ja avustajina maahanmuuttoviraston puhutteluissa. Lisäksi vapaaehtoisten tekemä työ on auttanut monia kielteisen päätöksen saaneita laillistamaan asemansa esimerkiksi työnteon tai opiskelun kautta. Vapaaehtoiset ovat usein ainoa taho, joka auttaa työ- ja opiskelupaikkojen etsimisessä sekä oleskeluluvan hakemisessa.

Turvapaikkapuhuttelu -sarjakuva syntyi tarpeesta tuottaa helposti lähestyttävää tietoa turvapaikkamenettelyn ongelmista julkiseen keskusteluun. Sarjakuva pohjaa Vapaa liikkuvuus -verkoston vuosien kokemukseen siirtolaisille annetusta neuvontatyöstä. Se tehtiin yhteistyössä sarjakuvataiteilija Jiipu Uusitalon kanssa ja osana verkoston vapaaehtoisille suunnattua Kansan Sivistysrahaston rahoittamaa koulutushanketta.

Veera Kaleva ja Siiri Simpanen ovat Vapaa Liikkuvuus -verkoston aktiiveja Tampereelta.