Refugee Rights -kampanjan vaatimukset
Kampanja on seuraus Vapaa liikkuvuus -verkoston ja No Deportations -verkoston talvella 2012-2013 koolle kutsumista Migrants’ Rights -kokoontumisista, joihin osallistui lukuisia eri puolilta maailmaa Suomeen tulleita maahanmuuttajia. Kampanjan vaatimukset ja toimintamuodot on muotoiltu näissä kokoontumisissa. Refugee rights -blogissa turvapaikanhakijat, siirtolaiset ja muut maahanmuuttajat kertovat elämäntilanteestaan, heidän kohtaamistaan ongelmista Suomessa ja pakonsa syistä.
Kampanjan vaatimukset
1) Luvattomuuden ja tilapäisten lupien sijaan kansainvälistä suojelua.
Suomessa elää oikeudettomassa tilanteessa kymmeniä konflikteja paenneita turvapaikanhakijoita, joille ei ole myönnetty mitään oleskelulupaa, mutta joita ei voida käännyttää. Nyt heille ollaan myöntämässä tilapäisiä lupia, jotka eivät takaa perusoikeuksia vaan vain lykkäävät palautusta. Sisäministeriö haluaisi lakkauttaa tämänkin vaihtoehdon ja jättää heidät vaille mitään lupia tai oikeuksia.
Vaadimme, että kaikille kriisimaista, kuten Somaliasta, Irakista tai Afganistanista tuleville turvapaikanhakijoille tulisi myöntää kansainvälistä suojelua.
2) Suomen on lopetettava turvapaikanhakijoiden kielianalyysien väärinkäyttö.
Turvapaikanhakijoille tehtävien kielianalyysien perusteella tehdään vuosittain lukuisia vääriä päätöksiä, joiden seurauksena turvapaikkaa tarvitsevien ihmisten oikeuksia rikotaan.
Hakijan kertomuksen totuudellisuus omasta kotipaikkakunnastaan ja -maastaan määritetään suomalaisessa turvapaikkaprosessissa usein kielianalyysin ja joskus sen rinnalla tehtävän paikallistuntemustestin perusteella. Puolituntisen puhelinkeskustelun perusteella tehtävä murreanalyysi painaa turvapaikkaprosessissa enemmän kuin hakijan oma kertomus, vaikka sekä kielitieteilijät että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ovat arvostelleet analyysien käyttöä.
Suomen on lopetettava turvapaikanhakijoiden kielianalyysien väärinkäyttö. Epäluotettavia murre- ja paikallistuntemustestejä ei tule käyttää ainoana perusteena hakijan kotipaikan määrittämisessä.
3) Pakolaisten oikeutta elää perheensä kanssa on vahvistettava.
Suomesta suojelua saaneiden pakolaisten mahdollisuus saada lapsensa ja puolisonsa, tai lasten mahdollisuus saada vanhempansa luokseen on vaikeutunut viime vuosina huomattavasti.
Vuonna 2012 voimaan tullut lakimuutos edellyttää, että hakemuksen jättää Suomessa jo elävän niin sanotun perheenkokoajan sijaan ulkomailla elävä perheenjäsen. Perheenjäsenet joutuvat hakemuksen jättämiseksi matkustamaan Suomen lähetystöihin, joita ei ole kriisimaissa. Erityisesti lasten kohdalla matkustaminen voi tehdä perheenyhdistämisestä mahdotonta.
Suomen tulee mahdollistaa muiden EU-maiden lähetystöjen käyttö perheenyhdistämishakemuksiin. Käsittelyaikoja tulee lyhentää merkittävästi. Alaikäisen perheenkokoajan kohdalla kriteerinä oikeudelle vanhempien muuttoon tulisi olla perheenkokoajan alaikäisyys kun hakemus jätetään, eikä päätöshetkellä kuten nykyisin..
