17.10.2010

Tiedote: Suomalainen Elina odottanut kuukausikaupalla kumppaniaan ja lapsensa isää Suomeen

17.10.2010

Vapaa liikkuvuus -verkosto järjestää lehdistötilaisuuden maanantaina 18.10.2010 klo 12.30 suomalaisen Elina Rämän perheenyhdistämisvaikeuksista. Tilaisuus pidetään Uuden ylioppilastalon Aurora-tilassa (Mannerheimintie 5 B, 3. kerros, Helsinki).

Maahanmuuttovirasto käännytti Elinan nigerialaisen miesystävän Westin kesäkuussa 2009 Elinan ollessa neljännellä kuulla raskaana. West oli hakenut Suomesta turvapaikkaa, mutta saanut siihen kielteisen päätöksen. Lapsen isä ei ole vielä koskaan saanut tavata kohta vuoden ikäistä lastaan.

”Poliisi kertoi aikoinaan minulle, että vaikka olen raskaana, ei sillä ole mitään merkitystä, koska ei voida tietää, onko lapsi todella miesystäväni”, Elina kertoo. Vaikka maahanmuuttoviranomaisille on toimitettu isyydestä DNA-todisteet ja isyyden tunnustus, he eivät ole vieläkään antaneet Elinalle, hänen kumppanilleen ja heidän yhteiselle lapselleen mahdollisuutta perhe-elämään.

”Raskauteen perustunut ensimmäinen perheenyhdistämishakemus hylättiin, koska lapsemme Viljo ei ollut syntynyt. Päätöksen tiedoksiannossa meni kuusi kuukautta, ja itse asiassa sain tietää asiasta vahingossa, kun soitin maahanmuuttovirastoon”, Elina kertoo.

”Ulkomaalaisen ja suomalaisen muodostamilla perheillä ei tällaisissa tilanteissa ole lainkaan oikeusturvaa. Myös konsultoimiemme lakimiesten mukaan kyseessä on yleinen käytäntö”, ihmettelee Katja Tuominen Vapaa liikkuvuus –verkostosta.

”Mielestäni maahanmuuttovirasto ja suurlähetystö syyttelevät asiassa toisiaan, ja käytännöt ovat epäselviä: Esimerkiksi maahanmuuttovirasto vaatii yhteishuoltajuuden, jotta perheenyhdistäminen voi tapahtua. Suurlähetystössä riittää isyyden tunnustus”, Elina sanoo.

”Olen soittanut maahanmuuttovirastoon jatkuvasti ja kysynyt kuinka kauan prosessissa vielä menee. Käsittelyaika on kuulemma noin 9 kuukautta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että minun ja Viljon tulisi odottaa vähintään ensi vuoden alkuun asti miesystäväni ja lapseni isän saamista Suomeen”, Elina toteaa.

Asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa 12.10.2010 jättäneen kansanedustaja Kari Uotilan mukaan ”se, että kumppani ei ole koskaan voinut tavata poikaansa, loukkaa lapsen oikeutta tuntea molemmat vanhempansa sekä isän oikeutta vanhemmuuteen”. Uotilan mukaan Elinan tapauksessa on räikeästi rikottu Lapsen oikeuksien sopimusta.

”Vaadimme maahanmuuttovirastoa käsittelemään Elinan ja vastaavassa tilanteessa olevien perheiden hakemukset viivytyksettä”, kommentoi Katja Tuominen Vapaa liikkuvuus –verkostosta.

Elina antaa haastatteluja toimittajille lehdistötilaisuuden yhteydessä. Mukana myös pariskunnan yhteinen Viljo-lapsi.

Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimuksessa määritellään, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla pitäisi olla ”ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään” katsomatta (LOS 2. artikla). Lapsen oikeuksien sopimus on Geneven sopimusten jälkeen maailman toiseksi laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sen ulkopuolella on ainoastaan kaksi maata, Somalia ja Yhdysvallat. Suomessa Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus tuli voimaan 1991.

Lapsen oikeuksien sopimus: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060.