Iranin kurdien käännytykset jatkuvat
12.2.2008
Iranin kurdeilla on vainosta huolimatta vaikeuksia saada kansainvälistä suojelua Suomessa. Esimerkiksi syksyllä paljon huomiota saaneen Naze Aghain tapaus on edelleen ratkaisematta. Lue linkistä Arto Tuomisen tiedonantaja-lehdessä 18.1.2008 ilmestynyt artikkeli iranilaisista turvapaikanhakijoista.
Mikään ei näytä takaavan turvapaikkaa Barzanille ja Armanille
Perjantai-aamu Turun poliisilaitoksen edustalla on pimeä ja sateinen. Varsin ankea tunnelma vallitsee myös poliisitalolle kokoontuneiden kurdien keskuudessa. He ovat tulleet aamuhämärissä paikalle tukeakseen kahta turvasäilöön otettua toveriaan.
Nuoret miehet Barzan Nasery ja Arman Memari on otettu Turun poliisivankilan muurien sisälle odottamaan käännytystä ensin Helsingin Metsälään ja myöhemmin Iranin Kurdistaniin. Alun tapaamisvaikeuksien jälkeen heidän lähiomaisensa ovat eilen päässeet heitä tapaamaan.
Kummatkin miehet ovat tulleet Suomeen poliittisina pakolaisina pari kolme vuotta sitten. He ovat tehneet Iranissa työtä Komala-puolueen hyväksi ja osallistuneet hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin. Komala järjestäytyi puolueeksi Iranin vallankumouksen jälkeen 1979. Se on vastustanut uskonnollista fundamentalismia ja toisaalta tehnyt vahvasti työtä naisten ja miesten välisen tasa-arvon lisäämiseksi. Vuonna 1983 Komala perusti Iranin kommunistisen puolueen, jonka kurdiosastona se toimii.
Turun poliisilaitokselle kokoontuneet kurdit ovat varmoja siitä, että jos käännytys Iraniin tapahtuu, tulee kummallekin miehelle käymään huonosti. Kuin varmemman vakuudeksi paikalla olijat esittelevät BBC:n materiaalia Iranissa hirtetyistä kurdimiehistä. Barzanin Suomessa pysyvästi asuva sisar Shilan Nasery on varma, että hänen veljensä joutuu Iranissa välittömästi pidätetyksi, kidutetuksi ja tapetuksi. Samoin uskoo Barzanin suomalainen tyttöystävä, jonka haaveet yhteisestä tulevaisuudesta tämän kanssa ovat saamassa lopun.
Niin Barzan Naseryn kuin Arman Memarinkin useita lähisukulaisia on vuosia asunut Suomessa toimien muun muassa yrittäjinä. Kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä saaneen Armanin poliittisesti aktiivinen Mostafa-setä on vakava; – Pojilla oli elämä täällä hyvässä mallissa, sillä Arman opiskeli Turun ammatti-instituutissa rakennusalaa pidätykseensä asti, ja Barzanille oli luvattu vakituinen työ pizzeriasta. Hyviä työntekijöitä Suomelle, mutta nyt kielteiset turvapaikkapäätökset ovat syösseet heidät kuolemanvaaraan.
Tanssinopettajan tanssit tanssittu?
Sanandajista kotoisin oleva Barzan Nasery on tullut Suomeen vaikeaa reittiä ja jättänyt hakemuksen suojelun tarpeestaan keväällä 2006. Hän joutui pakenemaan Iranista jaettuaan puolueen esitteitä ja osallistuttuaan pitkään kestäneisiin mielenosoituksiin Sanandajissa.
Barzan on Suomessa opiskellut muun muassa Turun Kristillisen opiston valmistavalla luokalla ja toiminut tanssinopettajana. Tanssinopettaja hän oli jo Iranissa.
Suomessa Barzan on perustanut suositun kurditansseja esittävän Awiar-ryhmän, joka on esiintynyt muun muassa Turun T-talolla useampia kertoja. Turun poliisitalolle on kerääntynyt myös tanssiryhmän jäseniä; Nakaroz Soltani on tullut Helsingistä asti ja on huolissaan ystävänsä kohtalosta ja siitä miten tulevat sovitut tanssikeikat saadaan tehtyä ilman opettajaa.
Barzanin vanha ja sairas äiti puuttuu puheeseen; hän on valmis vaikka istumaan Eduskuntalon portailla niin kauan, että hänen poikansa saa oikeutta ja tämän kertomukseen uskotaan. Sen paremmin Ulkomaalaisvirasto kuin Helsingin hallinto-oikeuskaan eivät ole kertomusta uskoneet.
Barzan Naseryn lakimies Päivi Keskitalo puolestaan pitää päämiehensä säilöönottoa hätäisenä ja liioiteltuna, sillä kukaan ei ole ollut karkaamassa viranomaisilta. Hän sanoo, että käännytyspäätöksen täytäntöönpanon keskeytystä ja valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen on haettu.
Puhetta ja sekoilua
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on esiintynyt viime kuukausina aktiivisti julkisuudessa luvaten pakolais- ja maahanmuuttoasioihin enemmän inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Uusia ajatuksia päättäjille ei kumminkaan ole kyennyt ”myymään” edes Pakolaisneuvonnan entinen lakimies, ministeri Thorsin avustaja Thomas Bergman.
Johtavat poliitikot ovat harrastaneet varsinaista kilpalaulantaa siitä, kuinka Suomi tarvitsee maahanmuuttajia työvoimaksi. Todellisuudessa on niin, että maahanmuuttaja- ja pakolaisvastainen ilmapiiri on yhä edelleen kiristymässä ja sen suojissa on helppo tehdä pakolaisten kannalta kestämättömiä päätöksiä.
Irania pidetään edelleen sellaisena maana, johon maan hallituksen poliittisia vastustajia voidaan palauttaa seurauksia sen kummemmin pohtimatta. Vuosi sitten erään aiemman pakolaisprosessin yhteydessä Uvin korkea virkamies totesi Tiedonantaja-lehdelle, että ”elämä Iranissa soljuu kohtuullisesti, ja että ihmiset siellä ovat keskimäärin hengissä.” Samainen Iranissa lomaillut virkamies myönsi kumminkin, että ei ehkä haluaisi olla Iranin hallituksen poliittisten vastustajien housuissa.
Irania koskevan maatietouden mukaan kurdeja ei vainota Iranissa pelkästään etnisen alkuperän perusteella, vaan mahdolliset oikeudenloukkaukset liittyvät merkittävänä pidettävään osallistumiseen puolue- tai muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. (UK Home Office: Operational guidance note, Iran, February 2007) Tämä suomalaisviranomaisten käyttämä maatietous jättää pakolaispäätöksiä tekevien harkintaan sen määrittämisen milloin poliittinen toiminta on kussakin tapauksessa ollut merkittävää.
Helsinkiläisen kulttuurikeskus Caisan johtaja Ahmed Akar esitti noin vuosi sitten epäilyn, että islaminuskoisten on nykyään vaikea saada Suomesta turvapaikkoja. Olisiko niin, että myös vasemmistolaiseen poliittiseen toimintaan osallistuneiden alkaa olla mahdotonta saada maastamme turvaa?
Artikkeli on ilmestynyt aikaisemmin Tiedonantaja-lehdessä 18.1.2008..
