02.2.2008

Jos vapaus ei ole vaihtoehto

2.2.2008

Vapaa liikkuvuus -verkosto teki kyselyn eduskuntaryhmille säilöönottokeskuksesta marraskuussa 2007. Yksikään eduskuntaryhmä ei ole säilöönottokeskuksen toimintaa vastaan. Säilöönoton oikeutus ja toiminnan epäkohdat kääntyvät ryhmien vastauksissa teknisiksi kysymyksiksi säilöönottokeskuksen olosuhteista tai moraaliseksi huoleksi ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Vastaukset saattaisivat olla kovasti toisenlaisia, jos eduskuntaryhmät olisivat vierailleet useammin Metsälässä.

Vapaa liikkuvuus -verkosto teki kyselyn eduskuntaryhmille säilöönottokeskuksesta, koska puoluepoliittisella tasolla säilöstä on keskusteltu varsin vähän. Kysely lähetettiin eduskuntaryhmien puheenjohtajille marraskuussa 2007. Kaikki eduskuntaryhmät vastasivat kyselyyn. Kysyimme eduskuntaryhmiltä vastauksia kolmeen kysymykseen. Ryhmät saivat joko vastata kysymyksiin lyhyesti tai halutessaan laajemmin.

Tulokset osoittavat, ettei eduskunnasta löydy poliittisia voimia, jotka kykenisivät suhtautumaan kriittisesti ulkomaalaisiin kohdistuvien hallinnollisten luokittelujen syrjivään ja alistavaan logiikkaan sekä niiden poliittiseen luonteeseen. Tai toisaalta voidaan valitettavasti todeta, että ainoastaan oikeistolla näyttää olevan johdonmukainen kanta säilöönottokeskukseen osana maahanmuuttopolitiikkaa (Perussuomalaiset, Kokoomus). Vasemmisto ei vastausten perusteella ymmärrä siirtolaisten työn hyväksikäyttöä eikä siirtolaisuuden uusia muotoja, vaan antaa hiljaisen hyväksyntänsä repressiivisille toimille, kuten säilöönotolle.

Vastauksista käy ilmi, että eduskunnassa yleisesti kannatetaan siirtolaisten sijoittamista nimenomaan kontrollien piiriin sen sijaan, että pyrittäisiin hahmottamaan liikkeessä oleville ihmisille uusia sosiaalisia oikeuksia, jotka eivät perustuisi kansalaisuuteen tai pysyvään asumiseen liitettyjen erinteisten oikeuksien ja kategorioiden varaan.

Vain harva kansanedustaja vieraillut säilössä

Ensimmäisenä kysymyksenä esitimme seuraavaa: “Vapaa liikkuvuus -verkosto järjesti mielenilmauksen säilöönottokeskuksella 8.9.2007, jolloin saimme mahdollisuuden keskustella laitoksessa olevien ihmisten kanssa parvekkeen kautta. Mielenosoitusta edeltäneellä viikolla laitoksessa oli tehty kaksi itsemurhayritystä, säilöönotetut kertoivat olevansa psyykkisesti romahtaneita ja monet olivat olleet suljettuina laitokseen jopa kolme kuukautta. Kontaktit ulkomaailmaan olivat lähes olemattomia. Eräs säilöönotettu oli tullut Suomeen hakemaan turvapaikkaa, mutta joutunutkin sen vuoksi säilöönottokeskukseen. Jonkun toisen mielestä kreikkalaisen rikosvankilan ja Metsälän säilöönottokeskuksen välillä ei ollut mitään eroa. Onko puolueenne nykyisiä kansanedustajia vieraillut Metsälän säilöönottokeskuksessa?

Ainoastaan muutamat kansanedustajat olivat käyneet säilöönottokeskuksessa: kolme vihreiden edustajaa sekä yksi kokoomuksen edustaja. Lisäksi Rkp:n Astrid Thors on ministerinä vieraillut säilössä. Kokoomuksen osalta on syytä epäillä, onko säilössä väitteestä huolimatta lainkaan vierailtu, sillä heidän vastauksensa mukaan ”alue ei ole myöskään piikkilangoin eristetty eikä siellä ole muutoinkaan esim. vankiloihin rinnastettavaa ympäristöä”.

Ihmisarvo – sitä kannattavat kaikki

Toisena kysymyksenä kyseltiin kantaa säilöönottokeskuksen olemassaoloon: “Säilöönottokeskuksista on muodostunut kiinteä osa EU-maiden tiukkenevaa maahanmuuttopolitiikkaa ja niitä on kaikkialla unionin alueella. Siirtolaisten vangitsemiseen soveltuvat niin lentokenttien odotusalueet, suljetut vastaanottokeskukset kuin piikkilangoin ja muurein eristetyt leirit. Useat eri EU-kansalaisten ja maahanmuuttajien ryhmät, järjestöt ja liikkeet ovat viime vuosina nousseet vastustamaan säilöönottoa. Kannatatteko säilöönottokeskuksen toimintaa vai oletteko sitä vastaan?”

Ainoastaan Perussuomalaiset sanoivat selkokielellä sen, mikä on kaikkien muidenkin puolueiden poliittinen linja: ”kannatamme”. Yksikään eduskuntaryhmä ei ole säilöönottokeskuksen toimintaa vastaan.

Rkp:n mukaan säilöönottokeskus on parempi kuin tutkintavankila: ”tällä hetkellä, jos vaihtoehtona ei ole vapaus, niin säilöönottokeskus on ihmisoikeusnäkökulmasta parannus”. Kristillisdemokraattien mukaan: ”mielestämme toimintaa voidaan tarvita joissain tapauksissa, mutta käytäntöjä pitäisi muuttaa ihmisarvoa kunnioittavammiksi”. Keskustan mukaan säilöönottokeskusten tehtävänä on turvata se, ettei henkilö katoa maan alle. Keskustan mielestä ”keskukset eivät ole rangaistuslaitoksia ja niiden tulee olla olosuhteiltaan kodinomaisia”. Kokoomuksen lakonisen vastauksen mukaan Metsälässä olevat tilat ovat pääkaupunkiseudulla käyttökelpoiset ja tarkoitukseen sopivat.

Vasemmistoliitto muistuttaa, että säilöönottamisen edellytyksistä on viimeksi säädetty nykyisessä ulkomaalaislaissa. Vaikka ulkomaalaislakiesitys ei eduskunnassa ollut kaikilta osiltaan yksimielinen, säilöönoton edellytyksistä ei vallinnut eduskunnassa erimielisyyttä eikä perustuslakivaliokunnalla ollut huomautettavaa säilöön ottamiseen. Vasemmmistoliiton mukaan eduskunnan käsittelyssä niin sanotusta säilöönottolaista ei käytetty yhtään täysistuntopuheenvuoroa sen enempää lähetekeskustelussa kuin ensimmäisessä tai toisessakaan käsittelyssä. Mutta mitä mieltä Vasemmistoliitto on säilöstä? Tällaista: ”Joissakin tapauksissa säilöönotto voi olla perusteltua, mutta tulee muistaa, että säilöönotossa ei ole kyse rangaistuksesta, joten olosuhteiden tulee olla sen mukaiset. On kuitenkin perusteltua arvioida uudestaan säilöönottoa ja sen perusteita.”

Myös vihreiden mukaan säilöönotto-olosuhteiden tulee olla mahdollisimman vähän rangaistusmaiset. Vihreillä on konkreettinen ehdotus säilöönottotoiminnan rajaamiseksi, koska heidän mukaansa säilöönotto rajoittaa ihmisen vapautta voimakkaasti. Vihreiden mukaan säilöönotto on muutettava poikkeukselliseksi ja viimesijaiseksi toimenpiteeksi, jonka kesto alaikäisten kohdalla olisi enintään seitsemän vuorokautta ja aikuisten kohdalla enintään 14 vuorokautta.

Vaikka Vihreiden mukaan säilöönottokeskuksen olemassaolo madaltaa kynnystä säilöönottoon, heille säilöönottokeskuksen sulkemisen vaatiminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Huolimatta vierailuista säillöönottokeskuksessa ja esiintymisestä turvapaikanhakijoiden puolustajina Vihreiden avaukset ongelmiin puuttumiseksi ovat antaneet odottaa itseään.

Sosialidemokraattien vastauksessa päivitellään unionin yhteisten käytäntöjen puutetta. Demareiden mukaan säilöönoton tulisi olla viimekätinen toimenpide ja esimerkiksi alaikäisiä tai sairaita ihmisiä ei tulisi ottaa säilöön ollenkaan. Säilöönotetut henkilöt lukeutuvat kyselyyn vastanneen Tarja Filatovin mukaan yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimpaan joukkoon. Sosialidemokraattien mielestä säilöön ei siis saisi laittaa kaikkein haavoittuvimpia, mutta he eivät ole ymmärtäneet, että itse asiassa juuri säilö tekee heistä haavoittuvia.

Ei ole kovin yllättävää, että eduskuntaryhmien vastauksissa korostuvat puheet ihmisarvosta, haavoittuvimmista henkilöistä, alaikäisten ja sairaiden puolustamisesta sekä säilöönottotoiminnan alueen rajaamisesta. Säilöönottoa ei nähdä poliittisena kysymyksenä, vaan eräänlaisena moraalisena haasteena, johon on otettava kantaa. Olikin odotettavaa, että erityisesti vasemmisto kunnostautuu sorrettujen puolustajana puolustaessaan kuitenkin samalla säilöönottotoimintaa puhumalla ”heikoimmassa asemassa olevista”.

Vaikuttaa siltä, että ne eduskuntaryhmät, jotka puolustavat (varovaisesti) säilöönottotoimintaa (eli kaikki muut paitsi Perussuomalaiset ja Kokoomus), pyrkivät väistämään keskustelun säilöönotosta vapaudenriistona. Tämän sijaan halutaan puhua esimerkiksi kodinomaisuudesta. Ehkä on kuitenkin tarpeen todeta, että monissa rangaistuslaitoksissakin tilat saattavat olla kodinomaiset – ja hyvä niin. On paljastavaa, että samalla, kun tehdään väitteitä ”mahdollisimman kodinomaisesta ja mahdollisimman vähän rangaistusmaisesta” säilöstä, vain harva kansanedustaja on ylipäänsä käynyt säilössä. Mahtavatko he olla tietoisia paikan surkeasta ulkoilualueesta, koppimaisesta sisältä lukittuvasta “vierailuhuoneesta”, paikkaa ympäröivistä piikkilangoista? Siitä, että osa säilöönotetuista ei saa oikeusapua, heillä ei ole tietoa tulevaisuudestaan tai edes siitä, miksi ovat säilöönotettuina?

On ilmeistä, että säilöönotetuilla on heikompi oikeusasema kuin suomalaisilla vangeilla rangaistuslaitoksissa. Miksi sitten kaikki nämä itsepäiset väitteet säilön luonteesta ei-rangaistuksenomaisena? Fakiirin temppu: siirtolaiset voidaan sekä säilöönottaa että yhtä aikaa puhua heidän ihmisarvonsa kunnioittamisesta.

Lakipuhetta

Kolmanneksi kysyimme seuraavaa: “Säilöönotto ei perustu mihinkään rikokseen, vaan esimerkiksi henkilöllisyyden tai maahantuloreitin selvittämiseen. Säilöönotto toimii myös varotoimenpiteenä ennen käännytystä tai karkotusta, kun epäillään palautettavan mahdollisesti pakenevan tai piiloutuvan. Suomen perustuslain mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Onko säilöönottotoiminta ulkomaalaisten vapaudenriistona mielestänne yhteensopivaa perustuslain ja perustavien ihmisoikeuksien kanssa?”

Perussuomalaisten mukaan vastaus kysymykseen on kyllä. Heidän mukaansa voisi myös toteuttaa enemmän niin sanottuja todellisia pikakäännytyksiä.

Rkp:n hämmentävän tautologisessa vastauksessa ”tarvetta säilöönottoon tarvitaan todennäköisesti jossain määrin jatkossakin”. Rkp mainitsee myös tarpeen kehittää lainsäädäntöä sekä ulkomaalaislakia, mutta ei juurikaan yksilöi mihin suuntaan: ”edellytyksiä säilöönotolle voisi tarkentaa sekä vaihtoehtoja kehittää”. Kristillisdemokraattien yhden lauseen vastaus on kaikessa lyhykäisyydessään äärimmäisen mitäänsanomaton: ”ulkomaalaislakia olisi varmasti mahdollista muuttaa vastaamaan paremmin muuta perustuslain henkeä ja ihmisoikeuksia”.

Nyt alkaa hermostuttaa: nämä velttoilijatko ovat turvaamassa ihmisten perusoikeuksia – ja siis myös minun perusoikeuksiani.

Sosialidemokraattien vastauksessa muistutetaan, että kunkin valtion suvereniteettiin katsotaan sisältyvän oikeus siirtolaisten määrän rajoittamiseen ja ei-toivottujen henkilöiden poistamiseen maasta. Vastauksessa vedotaan kansainväliseen oikeuteen, jonka lähtökohtana on pääsääntö, jonka mukaan ulkomaalaisilla ei yleisesti ottaen ole yleistä ja ehdotonta oikeutta asettua toiseen maahan. Tämän perusteella voidaan myös johtaa oikeus ottaa maahan saapuva ulkomaalainen säilöön siksi ajaksi, kun maahan saapumisen perusteita selvitetään. Viittaus suvereniteettiin ja oikeuteen ottaa henkilö säilöön matkareitin selvittämisen perusteella on vastoin kyselyyn vastanneen Tarja Filatovin toisen kysymyksen kohdalla tekemää linjausta, jonka mukaan säilöönoton tulisi ylipäänsä olla viimekätinen toimenpide.

Lisäksi demareiden vastauksessa korostetaan, että ulkomaalaiselle on aina turvattava menettelyllinen suoja: oikeus oikeusturvaan, vapaus syrjinnästä ja mielivaltaisesti kohtelusta, oikeus tulla edustetuksi viranomaisten edessä ja oikeus saada asiansa uudestaan tutkituksi. Sosialidemokraattien näkymykset ovat shokeeraavan “epäpoliittisia”. Tarja Filatovin henkilökohtaisen mielipiteen mukaan säilöstä piti tehdä kodinomainen, mutta karkaamisten vuoksi siitä on pikkuhiljaa tullut “säilömpi”. Lisäksi säilössä on hänen mukaansa ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu. Ketkäköhän mahtavat kuulua sinne?

Vasemmistoliitto puolestaan haluaa jälleen kerran muistuttaa meitä “tärkeästä asiasta”: ”On tärkeää muistaa, että säilöönotossa ei ole kyse edes rikoksen epäilystä. Nykyinen säilöönottokäytäntö on varmasti paljon inhimillisempi kuin aiempi vankilakäytäntö. Tästä huolimatta säilöönottoon sisältyy ongelmia, esimerkiksi alaikäisten ottaminen säilöön. Ongelmien osalta on varmasti syytä pohtia käytäntöjä ja pohdintaa ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta on jatkettava.”

Kokoomuksen mukaan säilöönottolainsäädäntö ei ole ristiriidassa perustuslain ja ihmisoikeuksien kanssa. Keskusta vastaa kysymykseemme perusoikeuksista kiertämällä sen: ”säilöönotolle tulee olla erittäin painavat perusteet ja sen tulee olla mahdollisimman lyhytaikainen.”

Vihreiden mukaan säilöönotto rajoittaa tärkeitä perusoikeuksia. Juuri siksi säilöönoton pitäisi olla viimesijainen ja tarkasti rajattu toimenpide. Vihreiden mielestä olisi syytä selvittää, miten tehdyt säilöönotot perustellaan, ovatko ne lainkaan tarpeellisia ja onko säilöönoton kynnys turhan matala. Vihreidenkin asenne sijaitsee jossakin lain sulkeuman ja asiantuntijuuden sisällä, joten heiltä on turha odottaa poliittista kannanottoa asiaan.

Johtopäätöksiä

Ehkäpä ristiriitaisinta vastauksissa on, että säilöönottokäytännön voidaan katsoa sotivan täysin juuri vasemmiston ja vihreän liikkeen periaatteita vastaan, mutta siltikin eduskuntapuolueet kykenevät ainoastaan muotoilemaan säilöönottoon teknisiä ja hataria kantoja sekä luomaan kiertoilmaisuja, jotka uhkaavat ajaa lukijansa hermoromahduksen partaalle: “Ongelmien osalta on varmasti syytä pohtia käytäntöjä ja pohdintaa ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta on jatkettava”. Näin siis Vasemmistoliitto.

Säilöönotto ei hahmotu eduskuntaryhmien vastauksissa poliittisena kysymyksenä tai yhteiskunnallisena konfliktina, jonka tarkasteluun liittyisi lain ulkopuolen eli niin sanotun elämän kysymykset: vallan ja talouden muodoissa tapahtuneet siirtymät, työmarkkinoiden globalisoituminen sekä esimerkiksi sosiaalisten liikkeiden, kuten siirtolaisten omat taistelut säilöönottoa vastaan, ulottuvuus. Vastauksista ei myöskään voi lukea minkäänlaista herkkyyttä sille tosiasialle, että maassamme säilötään etnisesti valtaväestöstä erilaisia ihmisiä lukkojen taakse. Niin sanottu poliittinen korrektius ei näin ollen yllä koskemaan säilöönotettuja, vaikka samaan aikaan käynnissä on lukuisia rasismin vastaisia projekteja.

Huomionarvoista on sekin, että yksikään eduskuntaryhmä Perussuomalaisia lukuunottamatta ei kuitenkaan voi innolla kannattaa säilöönottotoimintaa. Toiminnan puolustaminen tapahtuu vetoamalla lakeihin, olemassaoleviin käytäntöihin ja suvereniteettiin. Säilöönottotoiminta nähdään pohjimmiltaan häpeällisenä, ongelmallisena, jopa osittain tarpeettomana, vaikka näitä puolia tuodaankin esiin varovaisesti ja rivien välissä. Toisaalta voidaan ajatella, että osittain vastaukset ovat vastauksia siirtolaisaktivisteille eivätkä välttämättä harkittuja poliittisia kantoja. Kuten Vasemmistoliiton vastauksessa tuodaan esiin, asia ei ole ennenkään saanut aikaan minkäänlaisia intohimoja eduskunnassa..