Open Letter to the Helsinki Police Department/Avoin kirje Helsingin poliiseille
on the International Day of Elimination of Racial Discrimination/Kansainvälisenä rasismin vastaisena päivänä
Information has been shared with the Free Movement Network that migrants of colour are treated in an abusive way by Police Officers at the Helsinki Police Department (HPD). With this letter we want to express our consideration and worry, and give some examples of racist and abusive behavior towards migrants.
First of all, it seems that the police do not take people of colour as seriously as white Finns. For instance, migrants of colour were turned away when trying to apply for asylum at HPD. However, when accompanied by a white Finnish-speaking person, the asylum application process was permitted to begin.
Also, translation arrangements are not conducted to secure the rights of migrants, as it is not guaranteed that the discussions at the police station are transferred with accuracy into the Finnish language. As a result, when non-Finnish speaking asylum applicants receive negative decisions, neither are the translations consistent, nor do the police seem eager to organize credible translators, even though the request is placed well in advance.
In another case, when a migrant of colour went to the police to file a criminal report, he was welcomed with laughter and mockery by a group of police officers. Such attitudes not only left the offended person in great distress, but also triggered memories of similar behaviour adopted by corrupt officials in his home country, which he was forced to flee.
Overall, extreme degrading behavior has been observed towards asylum seekers. For instance, some officers act aggressively, yell at asylum seekers, confiscate mobile phones in a unnecessarily rude way—in some cases, by snatching mobile phones from people’s hands.
The guards at the reception of Pasila Police Station have also displayed similarly unacceptable attitudes. However, filing an administrative or criminal complaint about police misconduct is almost impossible in practice, as migrants don’t speak Finnish and are unfamiliar with processes and reporting systems. Also, there have been reported experiences among migrants of colour that administrative complaints to police are not taken seriously. This means that it takes a lot of time to process complaints (e.g. more than one year), when this happens, the essential content of the complaint is very often left out. Similarly, questions and other issues raised by the migrants or their supporters that are sent by email do not necessarily receive any answers.
The instances described here are not single events, but indicate a consistent pattern.
Although this could attribute intent on behalf of the police, no corrective actions are taken. This lack of action amplifies the public’s negative image of the police, and compromises their duty to be neutral and non-discriminatory.
The police are responsible when civilians are addressed with disrespect and bias; these are manifestations of the structural racism inherent in the institution.
Treating migrants and people of colour with respect is a way to start dismantling racism in the police force. Acts of discrimination and abuse, such as the aforementioned incidents, should not be tolerated.
Recording discussions that take place at the police stations—particularly when people make a new asylum claim—would help create more trust (at the moment, such recordings are restricted).
We hope that the police would strive fight racism in Finnish society—not add to it.
Best regards,
Vapaa Liikkuvuus -verkosto /
Free Movement Network
Mohammad Javid (contact person)
Olemme huolestuneita siitä, että osa Helsingin poliisin virkamiehistä käyttäytyy jatkuvasti rasistisella ja epäasiallisella tavalla siirtolaisia kohtaan. Useat siirtolaiset ovat raportoineet Vapaa Liikkuvuudelle kokemastaan huonosta kohtelusta heidän asioituaan Helsingin poliisilaitoksella (Pasilan poliisitalolla).
Kerrottujen kokemusten perusteella saa käsityksen, että rodullistettu asema (mm. ihonväri) määrittelee sitä, miten poliisi kohtelee ihmisiä. Poliisi ei esimerkiksi ole ottanut vastaan turvapaikkahakemusta jättämään tulleita ruskeilta ihmisiltä. Hakemuksen jättäminen on kuitenkin onnistunut valkoisen suomalaisen ollessa asioimistilanteessa mukana.
Tulkkauksen järjestäminen poliisiasemalla vaikuttaa sattumanvaraiselta: toisinaan tulkkaus on jätetty järjestämättä tai se on järjestetty puutteellisesti. Näin ollen annettuja kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on tulkattu vajavaisesti. Lisäksi muitakin asioita koskevassa asioinnissa poliisi on ollut yhteistyöhaluton tulkkauksen järjestämisessä, vaikka sitä olisi etukäteen pyydetty.
Tiedossamme on tapaus, jossa ryhmä poliiseja nauroi ja pilkkasi rikosilmoitusta tekemään tullutta ei-valkoista ihmistä. Epäinhimillinen kohtelu johti siihen, että rikosilmoitusta tekemään tullut henkilö poistui poliisiasemalta itkien. Nöyryytetyksi ja halvennetuksi itsensä tilanteessa kokenut henkilö rinnastaa kokemuksen korruptoituneiden viranomaisten toimintaan kotimaassaan, josta hän joutui pakenemaan.
Ylipäätään osa poliiseista on käyttäytynyt turvapaikkaa hakevia ihmisiä kohtaan törkeästi ja alentavasti. Esimerkkejä tästä ovat huutaminen ja muu tarpeettoman aggressiivinen käytös: poliisi on muun muassa takavarikoinut puhelimia kovaotteisesti kuten kädestä tempaisten.
Vastaava epäkunnioittava käytös on tyypillistä myös Pasilan poliisitalon vastaanoton vartijoille. Riippumatta siitä, mistä syystä ihmiset asioivat poliisitaloilla, vartijat käyttäytyvät siirtolaisia kohtaan epäasiallisesti.
Suomea osaamattomille siirtolaisille kanteluiden tai rikosilmoitusten tekeminen poliisin toiminnasta on käytännössä lähes mahdotonta. Monilla on kokemuksia siitä, ettei tehtyjä valituksia ole otettu vakavasti. Käsittelyajat ovat voineet venyä jopa yli vuoden pituisiksi, ja valitusten olennaista sisältöä on ohitettu ratkaisuissa. Siirtolaisten ja heidän tukijoidensa poliisille sähköpostitse esittämät tiedustelut taas saattavat jäädä vaille minkäänlaista vastausta.
Edellä kuvatut tilanteet eivät ole yksittäistapauksia. Ne ovat esimerkkejä joidenkin Helsingin poliisin virkailijoiden toistuvasta käytöksestä. Toistuvat väärinkäytökset vaikuttavat kielteisesti siirtolaisten kokemaan luottamukseen poliisia kohtaan. Poliisien epäasiallinen käytös on ristiriidassa suhteessa poliisin julkisesti tunnustaman syrjimättömyysperiaatteen kanssa, jonka mukaan poliisin tulisi toimia puolueettomasti.
Poliisin velvollisuus on kohdella kaikkia ihmisiä kunnioituksella ja neutraalisti. Kaikki virkamiehet Helsingin poliisissa eivät toimi näin. Poliisilla organisaationa on pitkä tie kuljettavanaan rakenteellisen rasismin kitkemisessä.
Rasismin kitkemiseksi poliisissa tarvitaan asennemuutos. Hyvä alku olisi tehdä selväksi, että rodullistettuun asemaan (mm. ihonväri, oikeudellinen asema ja kielitaito) perustuvaa syrjintää ei pidä hyväksyä poliisitoiminnassa. Poliisin tulee aina käyttäytyä kunnioittavasti eikä alentavaa ja pilkallista käytöstä tule sallia. Yksi mahdollisuus luottamuksen kasvattamiseen olisi sallia keskustelujen nauhoittaminen poliisiasemalla, mitä poliisi ei tällä hetkellä salli. Tämä olisi erityisen tärkeää hakijan oikeusturvan kannalta, kun uusintaturvapaikkahakemuksia jätetään.
Toivomme poliisin toimivan rasismia vastaan suomalaisessa yhteiskunnassa – ei lisäävän sitä entisestään.
Parhain terveisin
Vapaa Liikkuvuus
