Vapaa liikkuvuus -verkosto
Perustetaan Helsinkiin majatalo paperittomille!

Asunnottomuus on muuttanut muotoaan. Pääkaupunkiseudulla oleskelee yhä useampia asunnottomia ilman oikeutta Suomen sosiaaliturvaan ja pääsyä asunnottomien palveluihin. Osa heistä on ulkomaalaisia, joilla ei ole oleskeluoikeutta tai EU-kansalaisia, jotka eivät ole rekisteröineet oleskeluaan.

Paperittomille siirtolaisille ei järjestetä Helsingissä majoitus- tai asumispalveluita. Myöskään kriisimajoitusta talveksi ei ole tarjolla sen enempää kaupungin kuin kolmannen sektorinkaan toimesta. Kuitenkin monet tavalliset kaupunkilaiset majoittavat paperittomia omalla kustannuksellaan.

Siksi Vapaa liikkuvuus -verkosto ja Ukumbi ry ovat käynnistäneet kansalaisjärjestöjen, kansalaisaktivistien, arkkitehtien, tutkijoiden ja yliopistojen yhteisen Paperittomien majatalo -hankkeen. Aloite haluaa luoda Helsinkiin asunnottomille ulkomaalaisille tarkoitetun majoitusratkaisun. Tarkoitus on selvittää yhdessä asunnottomien ulkomaalaisten, kansalaistoimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa millaiset majoitusmallit toimisivat parhaiten Helsingissä.

Seminaari liikkuvan väestön majoituksesta

Hankkeen taustalla on Vapaan liikkuvuuden 28.10.2014 järjestämä seminaari liikkuvan väestön majoituksesta. Seminaarin puheenvuoroissa tuotiin esille asunnottomien ulkomaalaisten tilanne Helsingissä. Romanian romanit kertoivat, kuinka monet heistä yöpyvät teltoissa ilman minkäänlaista lämmitystä tai henkilöautoissa. He joutuvat siirtymään usein poliisin häätäessä heitä. Toimeentulo on heikkoa ja monilla on lapsia kotimaassa, mutta lähetettäviä varoja ei kerry tarpeeksi.

Helsingin kaupunki on päättänyt, että EU-siirtolaisille ja muille nykyisten asunnottomien palveluiden ulkopuolisille ei järjestetä majoitusta. Hietaniemenkadun palvelukeskukseen pääsevät periaatteessa myös ulkopaikkakuntalaiset, mutta vain kahdeksi yöksi. Ulkomaalaisten kohdalla tämäkin oikeuden toteutuminen on harvinaista.

Kaupunki ei tarkastella näitä ongelmia asunnottomuuden, sosiaalisten oikeuksien tai siirtolaisuuden näkökulmasta, vaan “kerjäläisongelmana”. Tärkein huolenaihe on, että köyhiä ulkomaalaisia houkuttelevia “vetotekijöitä” ei synny. Romanisiirtolaiset eivät voi myöskään lämmitellä rautatieasemalla, koska vartijat poistavat heidät välittömästi.

Liikkuvan väen palvelukeskus Hirundossa ihmisillä on mahdollisuus oleskella päivisin, huolehtia perustarpeista kuten pyykin pesusta ja peseytymisestä sekä saada tukea mm. viranomaisten kanssa asiointiin.

Seminaarin puhujat korostivat majoituksen tarvetta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Voisiko kaupunki purkaa välittömästi sääntelyä siten, että tilapäinen omaehtoinen majoittuminen olisi mahdollista ilman jatkuvia häätöjä? EU:n vapaan liikkuvuuden järjestelmä jättää sosiaalisten oikeuksien ulkopuolelle ne työnhakijat, joiden työmarkkina-asema ja taloudellinen tilanne on heikko. Pitkällä aikavälillä kaikille EU-siirtolaisille olisi turvattava ainakin minimitason sosiaalipalvelut.

Esimerkkejä muualta Euroopasta

Eri Euroopan maissa viranomaisten, kolmannen sektorin ja asunnottomien Itä-Euroopan romanisiirtolaisten ja muiden asunnottomien siirtolaisryhmien välisestä yhteystyöstä on myönteisiä kokemuksia.

Torinon lähellä sijaitsevassa Settimon kaupungissa on toiminut vuodesta 2008 romanien Il Dado -asuinyhteisö, joka luotiin lähistöllä asuneiden romanisiirtolaisten, Terra del Fuoco -järjestön, kaupunkilaisten ja kaupungin yhteistyöllä. Projektin on halunnut mahdollistaa romanien omaehtoinen ja yhteiskunnalliseen autonomiaan tähtäävän oman elinympäristön rakentamisen. Asumisen lisäksi yhteisössä tarjotaan romaniperheille työllistymismahdollisuuksia, parannetaan lasten edellytyksiä käydä koulua ja luodaan siteitä paikalliseen yhteisöön.

Pariisin lähistöllä sijaitsevan Montreulin kaupunki organisoi ensin virallisen leirin Itä-Euroopan romaneille ja myöhemmin rakennutti romanisiirtolaisille tarkoitettuja konttitaloja. Nantesissa perustettiin kolme karavaanileiriä järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöllä.

Madridin kaupunki on tukenut pitkään Itä-Euroopan romaneille tarkoitettua, mutta myös muille ryhmille avointa, integraatioprojektia. Kansalaisjärjestön järjestämä projekti tarjoaa väliaikaisia suojia juuri saapuneille. Perheille tarjotaan myös koulutusta, hoitoa, apua viranomaisten kanssa asioimisessa ja tukea työnhaussa. Perheitä autetaan oman vuokra-asunnon hankkimisessa.

Hampurissa järjestetään kaupungin rahoittamaa, mutta vaihtelevan tasoista talvimajoitusta, joista osa on avoinna myös ihmisille, joilla ei ole oleskelulupaa.

Helsingissä ei ole toistaiseksi kattavasti selvitetty paperittomien asunnottomien määrää ja tilannetta eikä asunnottomuuden syitä ja seurauksia. Kaupungin ns. kerjäläistyöryhmän raportti vuodelta 2011 koski vain Itä-Euroopan romanien tilannetta eikä siinä käsitelty varsinaisena vaihtoehtona kuin leiriytymisaluetta.

Oikeus asianmukaiseen asumiseen kuuluu kaikille!

Paperittomien majatalo -aloitteella on kolme lähtökohtaa. Oikeus asianmukaiseen asumiseen on useiden kansainvälisten sopimusten takaama perus- ja ihmisoikeus. Se on myös edellytys taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten (TSS) oikeuksien toteutumiselle, kuten mahdollisuudelle käydä koulua ja tehdä työtä.

Paperittomien asunnottomuus tulee todennäköisesti lisääntymään ihmisten liikkuvuuden kasvaessa. Tilapäisten asumusten häädöt tai paperittomien käännytykset eivät ole ratkaisseet ongelmaa Helsingissä eivätkä myöskään muualla Euroopassa. Välitöntä EU-tason ratkaisua EU-siirtolaisten tilanteeseen ei ole näköpiirissä. Myönteiset ja ennakkoluulottomat paikalliset ratkaisut ovat tässä tilanteessa välttämättömiä. Helsinki voisi olla edelläkävijänä luomassa mallia, jolla varmistetaan perusoikeuksien toteutuminen myös prekaarissa tilanteessa elävien siirtolaisten kohdalla.

Paperittomien tulisi olla itse mukana päättämässä omaan tilanteeseensa vaikuttaviin toimiin ja ratkaisuihin. Onnistunut majoitusmalli lähtisi paperittomien ja muiden vastaavassa tilanteessa elävien ulkomaalaisten tarpeista ja todellisista tilanteista. Asunnottomuus on usein seurausta oleskelun virallistamisen vaikeuksista tai työttömyydestä: majoitusratkaisun olisi tarjottava palveluita, jotka auttaisivat siirtolaisia ratkaisemaan näitä ongelmia. Majoituspalvelun tulisi erityisesti huomioida haavoittuvat ryhmät kuten lapset, sairaat ja vanhukset.