Rajalta turvaan -kampanja
Jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa. Vapaa Liikkuvuus on käynnistänyt yhdessä turvapaikkaoikeuden toteutumisesta huolestuneista henkilöiden ja järjestön kanssa yhdessä Rajalta turvaan -kampanjan.* Lue kampanjan vaatimukset perusteluineen.
Itärajan sulku vaarantaa oikeuden hakea turvapaikkaa. Venäjän toimet rajalla eivät oikeuta turvaa hakevien ihmisten leimaamista eikä turvapaikanhaun kriminalisointia. Turvallisten ja säänneltyjen liikkumisen väylien sulkeminen lisää turvattomien reittien käyttöä ja asettaa erityisesti haavoittuvat ryhmät kuten lapset vaaraan.
Kampanja vaatii seuraavaa:
- Suomen on tarjottava mahdollisuus hakea turvapaikkaa myös itärajalla.
- Hallituksen on irtisanouduttava kaikista palautuskieltoa loukkaavista laittomista toimista, kuten ihmisten takaisintyönnöistä raja-alueilla (ns. pushbackeistä).
- Turvapaikanhakijoiden ja liikkeellä olevien ihmisten kriminalisointi ja leimaaminen on lopetettava.
- Oikeudenmukaisen turvapaikkakäsittelyn vaarantavaa rajamenettelyä ei tule ottaa käyttöön Suomessa eikä EU-tasolla.
Rajalta turvaan -kampanjan ovat käynnistäneet ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisesta huolissaan olevat kansalaisjärjestöt ja yksityiset ihmiset. Kampanja puolustaa turvapaikanhakuoikeutta tuomalla julkisuuteen ja päättäjien käytettäväksi tutkittua tietoa humanitaarisista muuttoliikkeistä, asiantuntijoiden näkemyksiä Suomea koskevista oikeudellisista velvoitteista ja pakolaisten/liikkeellä olevien ihmisten kokemuksia.
Kampanjan vaatimukset perusteluineen
Suomen on turvattava oikeus hakea turvapaikkaa joko avaamalla itärajalle rajanylityspisteitä, joiden kautta turvapaikanhaku on mahdollista tai luomalla muita turvallisia väyliä, joiden kautta turvaa voi hakea käytännössä. Oikeus hakea turvapaikkaa on ihmisoikeus, johon Suomi on sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, kuten EU:n perusoikeuskirjan 18 artiklassa. Oikeudella suojellaan viime kädessä ihmisen oikeutta elämään ja sillä on kiinteä yhteys myös muihin ihmisoikeuksiin, kuten kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun kieltoon, sanan-, mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen sekä oikeuteen henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on arvioinut, että itärajan suljettuna pitäminen vaarantaa oikeuden hakea turvapaikkaa [1].
Euroopan unionin jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat vuosien ajan turvallisten väylien luomisen sijaan pyrkineet estämään pakolaisten tulon rajakontrollin keinoin. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n mukaan pelkästään vuonna 2023 miltei 4000 ihmistä kuoli tai katosi matkalla Eurooppaan [2]. Itärajan sulku lisää vaarallisten rajanylitysten riskiä.
Hallituksen on sitouduttava joukkokarkotuksen kiellon ja palautuskiellon kunnioittamiseen ja irtisanouduttava kaikista niitä loukkaavista käytännöistä. Palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Palautuskielto on ehdoton, eikä siitä voi poiketa edes sodan tai kansakunnan elämää uhkaavan yleisen hätätilan aikana. Palautuskiellon ehdottomuudesta säädetään muun muassa perustuslain 9 § 4 momentissa ja EU:n perusoikeuskirjan 19 artiklassa.
Joukkokarkotuksenkielto turvataan Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljännen pöytäkirjan 4 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjan 19 artiklassa. Joukkokarkotuksen määritelmän täyttää jokainen toimenpide, jolla henkilöitä pakotetaan lähtemään alueelta tai maasta ryhmänä ja jossa päätös ei perustu kunkin henkilön yksittäistapauksen kohtuulliseen ja objektiiviseen arviointiin.
Viranomaiset toimivat laittomasti, jos he työntävat takaisin rajan ylitystä yrittäviä tai sen ylittäneitä ihmisiä takaisin rajan toiselle puolelle antamatta heille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa [3]. Tälläiset toimet loukkaavat oikeutta hakea turvapaikkaa, ehdotonta palautuskieltoa ja joukkokarkotuksen kieltoa. Takaisintyönnöistä on puhuttu julkisuudessa virheellisesti ikään kuin virallisena menettelynä. Alun perin pushback-termiä ovat käyttäneet kansalaisjärjestöt kritisoidakseen sitä, että valtio ei anna rajan ylittäneen ihmisen hakea turvapaikkaa vaan poistaa hänet välittömästi, kansainvälisten sopimusten vastaisesti maasta. Kun puhutaan takaisintyönnöistä, termillä ei siten viitata viralliseen menettelytapaan, vaan päinvastoin vastustetaan laitonta toimintaa.
Euroopan tuomioistuimet ovat todenneet, että tietyistä ihmisoikeusvelvoitteista ei voi poiketa edes poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten turvapaikanhakijoiden määrän huomattavasta kasvusta tai ”välineellistetyn maahantulon” tilanteessa, vaan valtion on turvattava oikeus hakea turvapaikkaa ja noudatettava ehdotonta palautuskieltoa myös tällöin. Monien EU-maiden viranomaiset ovat syyllistyneet laittomiin takaisintyöntöihin, joista maat on myös tuomittu eri oikeusistuimissa [4]. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on katsonut Puolan loukanneen Valko-Venäjän rajalla Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 ja 13 artikloja sekä 4. pöytäkirjan 4 artiklaa. EU-tuomioistuin on ennakkoratkaisussaan todennut Liettuan toimet turvapaikkahakemusten vastaanottamisen rajoittamiseksi joukkomittaisen maahantulon tilanteessa turvapaikkamenettelydirektiivin sekä EU:n perusoikeuskirjan 18 artiklan vastaisiksi.
Turvapaikanhakijoiden ja liikkeellä olevien ihmisten kriminalisoinnin ja leimaamisen on loputtava. Julkisuudessa turvapaikanhakijoista on puhuttu toistuvasti laittomina rajanylittäjinä, vaikka hakeakseen suojelua ihmisten on usein pakko ylittää raja omatoimisesti, koska turvapaikkaa EU:sta ei voi hakea EU:n rajojen ulkopuolelta, eikä turvapaikanhakua varten myönnetä viisumia. On kyseenalaista, että Rajavartiolaitos aloittaa tutkinnan valtionrajarikoksista kaikista turvapaikanhakijoiden rajanylityksistä. Kaikki nämä tutkinnat tullaan keskeyttämään, koska lain mukaan kansainvälistä suojelua hakenutta henkilöä ei voida tästä rikoksesta tuomita. Monissa EU:n rajavaltioissa turvapaikanhakijoiden kriminalisointi on johtanut väkivaltaan heitä kohtaan. Esimerkiksi tammikuussa 2024 EIT päätti Kreikkaa vastaan tapauksessa, jossa siirtolainen oli saanut vakavan ampumahaavan Kreikan rannikkovartioston tulitettua alusta (3566/16).
Rajamenettelyä ei tule ottaa käyttöön Suomessa eikä EU-tasolla, koska se vaarantaa pääsyn oikeudenmukaiseen turvapaikkamenettelyyn sekä johtaa laajoihin vangitsemisiin. Rajamenettelyssä EU-ulkorajan ylittäneet turvapaikanhakijat pidettäisiin vangittuina kunnes on päätetty käsitelläänkö heidän hakemuksensa tavallisessa menettelyssä, nopeutetussa menettelyssä vai jätetäänkö se tutkimatta. Jos hakemus käsitellään nopeutetussa menettelyssä, Maahanmuuttovirastolla olisi neljä viikkoa aikaa tehdä ratkaisu. Koko tämän ajan turvapaikanhakijaa pidettäisiin vangittuna. Suomella on jo aiemmin todettu olevan ongelmia haavoittuvien turvapaikanhakijoiden tunnistamisessa, esim. kidutettujen ja sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneiden henkilöiden kohdalla [5]. Näin nopea turvapaikkaprosessi vaarantaisi entisestään näiden haavoittuvuuksien tunnistamisen ja yksilöllisen arvioinnin.
EU sai viime vuoden lopussa valmiiksi ns. siirtolaisuuspaketin, joka keskittyy lähinnä rajakontrolleihin ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien heikennyksiin [6]. Lakipakettiin kuuluu myös pakollinen rajamenettely hakijoille, jotka tulevat maista, joiden kansalaisista alle 20 prosenttia saavat turvapaikan. Laeista on tehty poliittinen päätös, mutta niitä ei ole vielä virallisesti hyväksytty eikä Suomella tällä hetkellä ole mitään velvoitetta ottaa rajamenettelyä käyttöön. Suomen tulisi vaikuttaa EU-tasolla siihen, että rajamenettely hylättäisiin.
Lähteet
[2] https://dtm.iom.int/europe/dead-and-missing
[3] https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2022/738191/EPRS_BRI(2022)738191_EN.pdf
[4] https://www.echr.coe.int/documents/d/echr/Guide_Art_4_Protocol_4_ENG
[5] https://www.pakolaisneuvonta.fi/haavoittuva-asema-turvapaikkaprosessissa/
[6] https://www.hrw.org/news/2023/12/21/eus-migration-pact-disaster-migrants-and-asylum-seekers
*Kampanja oli aktiivinen maaliskuusta heinäkuuhun 2024. Lue lisää: https://rajaltaturvaan.substack.com/ ja https://www.instagram.com/rajalta.turvaan/.
